Ostin itselleni joululahjaksi nostalgiapläjäyksenä lapsuusvuosieni ykkössuosikkeihin lukeutuvan Tintin seikkailuja. Albumi, kovakantinen Yksisarvisen salaisuus, toi elävästi mieleen lapsuuteni nautinnolliset hetket Tintin seikkailujen parissa.Hergén piirrosjälki on niin tunnelmallista ja tarkkaa, lähes jokaista kuvaa voi tarkastella kuin yksittäistä pientä taideteosta.
Juuri ennen kuin luin ja tarkastelin tuon albumin uudestaan, katselin nauhalta Spielbergin ohjaaman saman tarinan. Eroja albumiin oli aika paljon, ainoastaan perusjuoni oli sama. Albumissa kapteeni Haddock oli jo Tintin vanha tuttu, kun taas elokuvassa Tintti ja kapteeni tapaavat ensimmäistä kertaa kapteenin laivalla. Lisäksi Haddockin alkoholiongelma on Spielbergin tulkinnassa aika paljon rankempi.
Spielberg varmaankin ottanut aineksia muistakin Tintti-albumeista, etenkin Rakham Punaisen aarteesta. Leffa oli sekin mielestäni aivan mainio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti