Tarina kirjallisuudenopiskelija Adam Walkerista ja vuodesta 1967, joka vaikuttaa monella tavalla hänen elämäänsä. Kirjan alku on avaus suurempaan kuvioon, joka aukeaa Adamille hänen tavattuaan salaperäisen professori De Bornin ja hänen mystisen ystävättärensä Margon. Oudot tapahtumat limittyvät toisiinsa ja vielä vanhana miehenäkin Adam - ja lukija - hakee selvyyttä siihen, mitä vuonna 1967 oikein tapahtui.Auster vetää lopussa kaikki langat vielä yhteen kiehtovasti ja lukija saa kuitenkin itse tehdä päätöksensä tapahtumien kulusta.
Pidin teoksesta, alku oli mielestäni ehkä hieman tavanomainen, mutta sen jälkeen Auster todella painaa kaasun pohjaan ja luin kirjan mielenkiinnolla loppuun saakka.
Kuvaus Adamin siskosta, johon hänellä oli läheinen suhde, jota entisestään syvensi seitsemänvuotiaana hukkuneen pikkuveljen muisto. Kuvaus on Adamin opiskelijatoverin muistelmaa:
"Olen jo maininnut kuinka kaunis hän oli, mutta sen sanominen ei tee oikeutta musertavalle vaikutukselle, joka hänellä minuun oli. Gwen leiskui kauneutta kuin jokin liekehtivä olento ja synnytti myrskyn jokaisen häntä katsovan miehen sydämessä ja hänen ensi näkemisensä kuuluu elämäni järisyttävimpiin hetkiin. Halusin hänet - halusin ensi hetkestä lukien - ja ryhdyin tavoittelemaan häntä haaveilevan hölmön intohimoisella itsepäisyydellä."
Cecile, Adamin ystävätär Pariisissa, muistelee Adamia:
"Koko elämäni oli hänen vallassaan ja me emme suudelleet tai edes koskettaneet kertaakaan ja ennen kuin tiesinkään, hän oli lähtenyt."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti