Harlan Coben - Lupaa ja vaikene

Cobenin uusin kirja,trilleriksi luonnehdittu, luettu päivässä.  Nopealukuinen, mielenkiintoisesti selkokielellä kirjoitettua intohimomysteeriä Lanfordin yliopiston valtio-opin professorin Jake Fisherin näkökulmasta.

Teos oli mielestäni hieman teennäinen, mutta kuitenkin tavallaan tenhoava, loppuratkaisua odotin mielenkiinnolla. Professorimme on kadottanut maailman ihanimman naisen, Natalien, kuusi vuotta aiemmin salaperäisiksi osoittautuneissa olosuhteissa. Kirja kuvaa Jaken pyrkimyksiä selvittää arvoitus ja samalla pysyä hengissä niiltä tahoilta, jotka pyrkivät estämään tuota selvittelyä tai myös selvittämään Natalien arvoitusta.

Teennäisyys kirjassa liittyy juonen tai sankarimme epäuskottavuuksiin ja piilotettuun kaksinaismoralismiin, esim. s. 141 valtio-opin professori taistelee palkkamurhaajan kanssa ja kuvaa itseään seuraavasti "Minä olin taitava ja kokenut tappelija." Mikään kirjassa esitetty ei tätä aiemmin eikä tämän jälkeen kuvaa sitä, kuinka valtio-opin professori voisi olla kokenut tappelija siinä määrin, että pistää sujuvasti hanttiin mafian palkkamurhaajalle. No, ehkä akateeminen maailma Yhdysvalloissa antaa professoreille paremmat valmiudet kaikin puolin.

Eurooppalaisia kommentoidaan lakonisesti tyyliin:
"Hänen hajusteensa tuoksui joukolta eurooppalaisia liikemiehiä ahtautuneena aamuhissiin."

Kirjassa oli muutama kommentti myös Facebookista,s. 272:
"On paljon ihmisiä, joilla ei ole Facebook-profiilia. Minulla on profiili, mutten juuri käyttänyt sitä. profiilikuvani oli vanha kuva yliopistoni vuosikirjasta. Hyväksyin uusia kavereita ehkä kerran viikossa. Minulla oli niitä vain viitisenkymmentä."
Tästä voimmme siis päätellä, että tili Jaken tili oli ollut käytössä vähän vajaan vuoden.
ja s.275:
"Facebook oli entisten rakastavaisten todellinen piinapenkki, sillä se piti heidät lähettyvillä. Entisiä ei voinut enää paeta. Heidän elämänsä olivat koko ajan näkyvissä."

Toivosta, s. 324:
"Se on maailman julmin asia. Kuolema on helpompi. Kuoleman myötä kipu laantuu, mutta toivo nostaa ylös vain tiputtaakseen takaisin maanpinnalle. Toivo ottaa ihmisen sydämen käsiensä suojaan ja murskaa sen sitten nyrkkiinsä. Kerta toisensa jälkeen. Se ei lopu koskaan. Sellaista on toivo."

Kirja ei ole minun suosikkejani, kuitenkin perinteisellä bestseller-reseptillä tuotettua kohtuullista
ajanvietettä.