2013 julkaistu teos on ensimmäinen lukemani Marklundin kirja. Miten Ruotsista ja Norjasta voikin tulla noin paljon menestyviä dekkarikirjailijoita, olen usein ihmetellyt. Kirja kertoo kahden naisen parinkymmenen vuoden välein tapahtuneista katoamistapauksista keskusrikospoliisin analyytikon Nina Hoffmanin ja toimittaja Annika Bengtzonin näkökulmasta. Samanaikaisesti ihmetellään median ja nettikirjoittelun eettisiä näkökulmia ja vihakirjoittelua.
En syttynyt tähän kirjaan. Juoni oli mielestäni lievästi harhaileva, sisälsi päälleliimattua väkivallan ja kidutuksen kuvausta ikäänkuin tehokeinona. Jonkin verran teoksessa häiritsi se, että varsinaisen tarinan lisäksi tekijä on opettamassa lukijoille, kuinka elämää pitää tai ei saa elää pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskiluokkaisen toimittajan mielestä. Lukijalle ei anneta paljonkaan mahdollisuuksia arvottaa tapahtumia itse, kaikki on jo valmiiksi pureskeltua.
Kirja on kuitenkin sen verran hyvin kirjoitettu, että luin sen nopeasti ja loppuratkaisu oli riittävän yllätyksellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti