Hergé - Tintti ja Yksisarvisen salaisuus

Ostin itselleni joululahjaksi nostalgiapläjäyksenä lapsuusvuosieni ykkössuosikkeihin lukeutuvan Tintin seikkailuja. Albumi, kovakantinen Yksisarvisen salaisuus, toi elävästi mieleen lapsuuteni nautinnolliset hetket Tintin seikkailujen parissa.

Hergén piirrosjälki on niin tunnelmallista ja tarkkaa, lähes jokaista kuvaa voi tarkastella kuin yksittäistä pientä taideteosta.

Juuri ennen kuin luin ja tarkastelin tuon albumin uudestaan, katselin nauhalta Spielbergin ohjaaman saman tarinan. Eroja albumiin oli aika paljon, ainoastaan perusjuoni oli sama. Albumissa kapteeni Haddock oli jo Tintin vanha tuttu, kun taas elokuvassa Tintti ja kapteeni tapaavat ensimmäistä kertaa kapteenin laivalla.  Lisäksi Haddockin alkoholiongelma on Spielbergin tulkinnassa aika paljon rankempi.

Spielberg varmaankin ottanut aineksia muistakin Tintti-albumeista, etenkin Rakham Punaisen aarteesta. Leffa oli sekin mielestäni aivan  mainio.

Ernest Cline - Ready Player One

Ensimmäinen lukemani pelaamiseen ja siihen liittyvään kulttuuriin liittyvä pelaajan kirjoittama kirja.

Päähenkilö Wade on himopelaaja ankeassa maailmassa, jossa suuri osa ihmisistä elää oikeasti ainoastaan virtuaalitodellisuudessa. Todellisessa maailmassa kärsitään valtavasta energiapulasta, massatyöttömyydestä, joten pelaaminen OASIS-virtuaalitodellisuudessa tarjoaa helpon tai oikeamminkin ainoan pakoreitin pois ankeudesta. Wade osallistuu OASIS-pelin luojan ja kaikkien aikojen pelaajan Hallidayn kuolemansa jälkeen julistamaan kilpailuun, jossa pääpalkintona on valtava omaisuus.

Jotta palkinnon voisi voittaa on tunnettava perinpohjaisesti sellaista -80 ja 90-luvun populaarikulttuuria - pelit, elokuvat, musiikki -, josta Halliday piti.  Wadella on muutamia kavereita, joiden kanssa ja - välillä - joita ilman hän tavoittelee palkintoa. Vastapuolella on iso palaajien inhoama kansainvälinen jättiyritys IOI, jonka valtavia resursseja vastaan Wadella eli Parzivalilla (OASIS-nimi) on asettaa vain oma nokkeluutensa.

Pidin tästä kirjasta, sen kirjoittaja oikeasti tuntee aihealueensa hyvin, kirja on lisäksi vetävästi kirjoitettu. On siihen saatu romanssinpoikanenkin mahdutettua.  Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä kirja kolahtaa henkilölle, joka ei ole oikeastaan koskaan pelannut mitään - onkohan sellaisia enää.

BTW, sain loppuun Wolfenstein New Order-pelin suurinpiirtein samaan aikaan kuin tämän kirjan. Hyvä peli!

Stieg Larsson - Pilvilinna joka romahti

Mikael Blomqkvistin, Lisbeth Salanderin ja kumppaneiden seikkailut jatkuvat naapurimaassamme Ruotsissa. Jättimäinen, perusteellinen selonteko merkillisistä tapahtumista, jotka olivat johtaneet Salanderin sulkemiseen 12-vuotiaana suljetulle osastolle mielisairaalaan ja olivat nyt taas toistumassa hänen ollessaan 27-vuotias.

Hyvät voimat Mikaelin johdolla yhdistyvät ja päästävät Salanderin pulasta rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Ihan hyvä kirja, mutta ehkä olen saanut jo lievän yliannoksen tätä tyyliä. Ruotsalaisilla (dekkari)kirjailijoilla on selvästi tapana antaa elämänohjeita lukijoilleen ja selvästi samalla alleviivata omaa vapaamielisyyttään. Välillä tätä lukiessa olo oli kuin seitsemän veljeksen Juhanilla lyhyellä opiskelu-urallaan.

Matkalukemisena mainio, paljon sivuja, pokkari, hyvin luettava suurimmaksi osaksi ja voi jättää luettavaksi seuraaville matkaajille :)

Jeffrey Archer - Kane ja Abel

Kirjan kannen mainoksessa Sunday Timesin toimittaja julistaa Archerin teoksen maailman parhaaksi kirjaksi, "Paras koskaan kirjoitettu kirja". Epäluuloni heräsi heti, liekö ollut urheilutoimittaja asialla - anteeksi urheilutoimittajat - koska kirjojen puolella ei voi oĺla mltään maailman parasta, on vain kirjoja, jotka ovat hyviä, huonoja tai unohtumattomia. Sama kirjakin voi samalle ihmiselle tuottaa iästä tai elämäntilanteesta riippuen erilaisen kokemuksen.

Kirjan päähenkilöt ovat puolalainen Abel Rosnovski (tämän nimen hän otti myöhemmässä elämässään, kirjan alussa hänellä oli puolalainen nimi) ja amerikkalaisen sijoituspankkiirin poika William Kane.

Abelin tarina - ensimmäiset elinvuodet Puolassa ensin köyhissä oloissa, sitten ensin saksalaisten ja myöhemmin venäläisten sotavankina Siperiassa asti - on varsinainen selviämistarina.Normaali mies olisi tuossa ajassa jo kuollut yhdeksän kertaa.

Hänen siirtyessään Amerikkaan risteävät Abelin ja Kanen tiet ja suuren pörssiromahduksen jälkeen alkaa leppymätön vuosikymmeniä kestävä vihanpito.

Kirja on erittäin vetävästi kerrottu tarina, joka suorastaan vangitsee lukijansa odottamaan loppuratkaisua. Kuitenkin se on mielestäni aika yksiulotteinen, hyvät miehet ovat kovia, komeita ja reiluja tyyppejä, naisten tehtävä on olla kaunis ja tukea miestään. Sitäpaitsi koko vihanpidon syy kuulosti jotenkin vähäiseltä ja olisi ollut vältettävissä parilla lauseella.

Luettavan hyvä, kiva kirja kuitenkin.

Päivä 14 ja lähtöpäivä - Thaimaa

Aamiainen. Salilla. Rannalla. Pakkailua.

Myöhään iltapäivällä pitkä valokuvauskävely rannalla. Kuvia rannan simpukoista ja majakasta laskevan ilta-auringon kajossa.

Illallinen. Viimeiset Changit.

Lähtöpäivä. Lähtö Laguna Resort -hotellista 9.05. Matka Phuketin lentoasemalle kesti reilun tunnin.

Lento lähtee 13.05 ja perillä Suomessa pitäisi olla 19.25. Lennolla oli paljon tilaa, joten se sujui mukavammin kuin menomatka. Aikataulu piti, joten kotona oltiin noin 14 tunnin matkan jälkeen - mukaanlukien kahden tunnin automatka Suomessa.

Päivä 13 - Thaimaa

Aamiaisen jälkeen kuntosali. Aamupäivällä tutustuminen Chong Fahin vesiputoukseen. Otimme hotellin pihasta tuk-tukin, jolla sitten suoritimme matkan. Sovimme kuskin kanssa, että hän odottaa meitä autossa, kun käymme putouksella.

Vesiputoukselle on päätieltä vielä matkaa 7 kilometriä, joten kävely sinne on tällä helteellä raskasta.

Matkalla Chong Fah-vesiputouksille

Vajaan puolen tunnin köröttelyn jälkeen olimme perillä. Alueelle pääsemiseksi pitää vielä maksaa kansallispuistomaksu, joka on 100 bahtia.

Tuk-tuk kuski - hyvin ystävällinen vanhempi herra - jätti meidät viimeiseen mahdolliseen paikkaan, josta sitten jatkoimme itse matkaa jalan.

Ensimmäisen tason putoukselle oli matkaa reilu 500 metriä ja siinä on jo pari jyrkähköä mäkeä. Sääliksi kävi ihmisiä, jotka sinnittelivät matkaa varvassandaaleilla.

Chong Fah - matkalle ensimmäiselle tasolle

Chong Fah - matkalle ensimmäiselle tasolle

Chong Fah - matkalle ensimmäiselle tasolle

Ensimmäinen putous on varmaan suurin, aika hieno paiķka viidakon keskellä. Siitä pääsee vielä jatkamaan seuraaville tasoille, niitä on kaikkiaan viisi. Tästä eteenpäin tie on vain pieni polku viidakossa, korkeuserot ovat suuret ja polku on paikka paikoin aika liukas. Polun arteen asetetut kaiteet ovat todella tarpeen, jotta eteenpäin pääsee muutenkin kuin nelinkontin. Kunnon jalkineet ovat tarpeelliset.

Chong Fah - ensimmäinen taso

Kiipesimme hiki puserossa kolmannelle tasolle saakka, jossa huikean virkistävä pulahdus putouksen alla olevaan suvantoon.

Chong Fah - matkalle kolmannelle tasolle

Chong Fah - kolmas taso

Koska olimme luvanneet kuskille palata takaisin tunnin kuluttua, lähdimme patikoimaan takaisin taksille. Hyvä reissu! Kuski veloitti meiltä koko hommasta 800 bahtia, annoin vielä satasen ekstraa, koska pysähdyimme paluumatkalla vielä minimarketissa.

Piipahdus hotellihuoneessa ja sitten rannalle. Loppupäivä samaan tapaan kuin kaikki muutkin, kaupungille pimenevään iltaan syömään.

Huoneen parvekkeelta

Päivä 12 - Thaimaa

Loma lähenee loppuaan. Tänään oli lepopäivä. Aamiaisen jälkeen kuntosalilla, sitten rannalla aurinkoa ottaen ja lukien. Käsilläseisonta tyrskyävässä rantavedessä oli vaikeaa ellei jopa mahdotonta :)

Auringonlaskut ovat hienoja, myös Khao Lakissa.

Laivasta paluumatkalla Similanista

Laivasta paluumatkalla Similanista

 

Laivasta paluumatkalla Similanista

Khao Lak rantapanoraama

Khao Lak

Khao Lak

Khao Lak

Khao Lak

Khao Lak